- Morning Musume '16: Mukidashi de Mukiatte
- C-ute: Jinsei wa STEP
- ANGERME: Umaku Ienai
- Juice=Juice: Dream Road ~Kokoro ga Odotteru~
- NEXT YOU: Next is You!
- Country Girls: Boogie Woogie LOVE
- Tochiotome25: Kunoichi GO
- THE HOOPERS: Love Hunter
- DEEP GIRL: I Kill
- AXELL with Bananya: Lucky Holiday
- BiSH: MONSTER
- PassCode: MISS UNLIMITED
- REOL: YoiYoi Kokon
- BABYMETAL: YAVA!, From Dusk Till Dawn
- Momoka Kinoshita (NMB48 team M): Priority
Morning Musume '16: Mukidashi de Mukiatte
Morning Musume '16 julkaisi vain kaksi singleä, mikä tuntui naurettavan vähältä kun olin jo ehtinyt tottua 3 singleä vuodessa-julkaisutahtiin. Kaikki biisit vuodelta 2016 ovat hyviä, mutta eurodance-roskana rakastuin jälkimmäisen singlen Mukidashi de Mukiatteen. Biisin instrumentaalin lisäksi sanat pysäyttävät: sanomana tuntuu olevan, että oman menneisyytensä ja tekojensa takana on seisottava selkä suorana vastuu kantaen. Vuonna 2016 opin itse sen, että asiat etenevät jos niiden eteen tekee jotakin. Ja jos myöntää tehneensä virheen, on paljon helpompaa myöntää se heti. Mukidashi de Mukiatten sanat osuvat omaan elämääni todella hyvin ja tsemppaavat eteenpäin.
C-ute: Jinsei wa STEP
C-ute aloitti vuoden julkaisemalla swingiltä kuulostavan Jinsei wa STEP-biisin. Yksinkertaisesti pidän Jinsei wa STEPin kaltaisista kappaleista, jotka - niin laimealta kuin kuulostankin - saavat "svengaamaan".Mikäli Jinsei wa STEP tuntuu iskevän kuulohermoon, niin vastaavankaltaisia biisejä tekevät mm. electro swingiä esittävät Caravan Palace (Lone Digger) ja Alice Francis (Shoot Him Down!) sekä swing revivalia edustava Big Bad Voodoo Daddy (Jumpin' Jack). Jinsei wa STEP osuu tyyliltään jonnekin swingin uudestisyntymisen perukoille.
ANGERME: Umaku Ienai
ANGERME aloitti vuotensa julkaisemalla aivan mahtavan biisin, TsugiTsugi ZokuZokun. Biisin upeudesta huolimatta nostan ryhmän viime vuoden toiselta singleltä Umaku Ienain vuoden parhaimpien joukkoon. Biisi on klassista Hello! Projectia ja toivottavasti jäisi samankaltaiseksi yleisönvillitsijäksi konsertteihin kuin Taiki Bansei vuodelta 2015 on tuntunut jääneen. (Kuinka monen kuuntelunautinnon pilaan mainitsemalla, että biisin alku kuulostaa ihan samalta kuin Morning Musume '15:n One and Only?)
Juice=Juice: Dream Road ~Kokoro ga Odotteru~
Juice=Juicen Dream Road ~Kokoro ga Odotteru~ on yksi tämän vuoden ultimaattisia suosikkikappaleitani. Kappale on perustyypillistä EDM:ää, mutta raikas - aivan kuin kyseinen musiikkityyli olisi vasta keksitty. Harmillisesti singlen julkaisupäivää jouduttiin siirtämään parilla kuukaudella eteenpäin, mutta odotus oli lopulta sen arvoista: kaikki a-kappaleet ovat kivoja, ja etenkin 70-luvun discoa matkiva KEEP ON Joushoushikou iski myös "normokavereihini".Dream Roadin lyriikoissa kehotetaan itseä olemaan hieman itsevarmempi ja vahvempi, mikä on aina hyvä muistutus kun tuntuu vaikealta.
NEXT YOU: Next is You!
NEXT YOU oli Juice=Juicen esittämän draamasarja Budokanin idoliryhmä, joka tavoitteli esiintymistä legendaarisella konserttiareena Nippon Budokanilla. NEXT YOU "julkaisi" Juice=Juicen kanssa singlen, jonka toinen a-puoli oli Juice=Juicen biisi, toinen NEXT YOUn Next is You!. Pidän NEXT YOUn tyylistä, harmi ettei ryhmän toista biisiä julkaistu kuin draaman Blu-Ray-kokoelmassa mikäli oikein muistelen. Vielä en itse draamaakaan ole päässyt katsomaan, sillä tekstitettynä en ole mistään sarjaa löytänyt.
Country Girls: Boogie Woogie LOVE
Country Girls ei vain millään pysty julkaisemaan useampia singlejä samoilla kokoonpanoilla. Ryhmä aloitti vuotensa seitsenhenkisenä ja julkaisi rock'n'rollimaisen Boogie Woogie LOVE a-raidan, joka oli julkaisusta asti minulla ahkerassa kuuntelussa. Muut a-raidat, Koi wa Magnet ja RanRaRun ~Anata ni Muchuu~, tulivat tutuiksi ja oikeastaan koko single on todella ihana kokonaisuus instrumentaaliversioita myöten.Kuusihenkiseksi ryhmä kuitenkin typistyi Manaka Inaban jouduttua lähtemään kroonisen astman vuoksi. Ryhmä tuntuu silti jatkavan Boogie Woogie LOVEn aloittamaa tyyliä (rock'n'roll?), josta tykkään todella paljon. Manakan valmistuminen ryhmästä harmittaa, mutta kuusihenkinen porukka jaksoi yllättää positiivisesti esimerkiksi Namida no Request-biisillään, jossa Nanami Yanagawa soittaa saksofonia. Taistelinkin pitkään sen suhteen, valitsenko listalleni Boogie Woogie LOVEn vai Namida no Requestin, mutta päädyin Boogieen jota kuitenkin olen ahkerammin kuunnellut vuoden aikana.
Tochiotome25: Kunoichi GO
Suosikkiryhmäni Hello! Projectin ulkopuolelta, Tochiotome25 julkaisi tuttuun tapaan yhden singlen vuoden aikana. Single Kunoichi GO on tällä kertaa ilmeisesti naisninjateemainen, vaikka mansikoita onkin onnistuttu pudottelemaan niin asuihin kuin sanoituksiinkin ("ichigo ninja kunoichi go go go.."). Sinkku on ryhmän kuudes, Maon ensimmäinen ja viimeinen single johtajana, Momokan ensimmäinen ja viimeinen varajohtajana (nykyään hän mitä ilmeisimmin on ryhmän johtaja Maon valmistuttua), Yurikan viimeinen ja Kirarin ja Lunan ensimmäinen single kadetteina/lähes virallisina jäseninä. Single on myös ensimmäinen ilman alkuperäisiä jäseniä Karinin valmistuttua ryhmästä toukokuussa. Huonosta informaatiokulusta johtuen sinkku lienee viimeinen single myös harjoittelijatytöille Akanelle ja Ayakalle, mutta en menisi vannomaan varmaksi. Edeltävän singlen, Yun, tapaan harjoittelijatkin vilahtavat videolla hetken ajan.Biisi on tuttua iloista Tochiotome25-tyyliä ja aiemmista sinkuista poiketen jäsenillä on sooloja säkeistöissä. Harmillista että biisi julkaistiin lyhyenä versiona Youtubeen, mutta livevetoja kappaleesta löytyy muutama mikäli jaksaa etsiä.
THE HOOPERS: Love Hunter
THE HOOPERSin kohdalla sattui aika hassu juttu aikanaan. Kun ryhmä debytoi, muistan kurkanneeni sekä promootiovideon että ensimmäisen singlen musiikkivideon ja todenneeni että ihan kiva muttei oikein jaksa innostaa. Minulla oli kausia jolloin kuuntelin viikonlopun ajan pelkkää Fudanjukua, the original danso-ryhmää, eli ryhmää jonka konseptina yksinkertaisesti on että ryhmän jäsenet ovat poikia esittäviä tyttöjä. Koska Fudanjuku oli mielestäni se Ainoa Oikea, ei THE HOOPERS kiinnostanut.Nyt syksyllä päädyin taas sattumalta kuuntelemaan Fudanjukua, hieman harmissani siitä että lempijäseneni, Kyohei Midorikawa, oli valmistunut mutta uteliaana uudesta jäsenestä, Leo Fujimorista. THE HOOPERS tuli uudestaan vastaan, tällä kertaa useamman julkaisun voimalla, mutta vannoin Fudanjukun olevan mielestäni parempi enkä tähän pikkuveliryhmään voisi tykästyä.
Mutta ah kuinkas sitten kävikään - putosin ryminällä kaninkoloon ja viiden päivän päästä olin päästä varpaisiin THE HOOPERSien lumoissa. Ryhmän konseptina on melkein sama kuin Fudanjukulla: kahdeksan tyttöä pukeutuneina näteiksi pojiksi. Se ero isoveliryhmään on, ettei THE HOOPERSin tai toisen pikkuveliryhmä AXELLin jäsenten oikeita nimiä tiedetä samalla tavalla kuin Fudanjukun kohdalla (ne voi varmasti löytää jostain netin syövereistä jos uteliaita kiinnostaa) ja että jäsenet eivät pidä peruukkeja vaan omat hiukset on leikattu lyhyiksi. Toisin sanoen rajanveto siihen, mistä lavarooli alkaa ja päättyy, on todella häilyvä. THE HOOPERS erottautuu vielä Fudanjukusta sillä, että ryhmästä kolme jäsentä (Sena, Yuhi, Makoto) osaavat tehdä voltteja ja muita akrobatiaa vaativia temppuja.
Love Hunter on ryhmän viides single ja summaa aika hyvin ryhmän tyylin. Ensimmäinen albumikin, Fantasia, julkaistiin syksyllä ja ryhmä pääsi esiintymään Lontoossa Hyper Japanin joulutorilla marraskuussa.
DEEP GIRL: I Kill
DEEP GIRL ilmeisesti debytoi vastikään ja on vielä aika pieni juttu. Ryhmän ensisingle(?) I Kill on erikoisen synkkä idoliryhmän biisiksi: niin biisi kuin musiikkivideo kertovat kipeän tarinan, jossa päähenkilö joutuu luokkatovereidensa kiusaamaksi, päätyy ikäviin ratkaisuihin ja lopulta heittäytyy katolta. Netistä varmasti löytää kappaleen käännöksiä. Musiikkivideosta varoitan, että sisältää mm. mattoveitsellä viiltelyä ja väkivaltaa.Ryhmä tekee kuuleman mukaan konserteissaan itse lavalla death walleja/kuoleman seiniä/niitä rivejä joissa juostaan toisia päin. DEEP GIRL ei itseä vielä kiinnosta sen erityisemmin, mutta I Kill on lähtökohtaisesti toisenlainen idolikappale kaiken sen iloisuuden ja tekopirteyden keskellä että se on mainitsemisen arvoinen.
AXELL with Bananya: Lucky Holiday
AXELL kasattiin samaan aikaan kuin THE HOOPERS Fudanjukun pikkuveliryhmäksi ~2014. Ryhmästä on kuitenkin ajan mittaa kaksi jäsentä pudonnut pois ja jäsen Cecil on tätä nykyä myös osa THE HOOPERSin jäsenistöä. Ryhmän ensisingle julkaistiin vasta 2016 kesän lopulla, ja biisi Lucky Holiday on Bananya-animen lopetustunnarina. Jos kaipaa tyhjänpäiväistä ja suloista biisiä, niin Lucky Holiday on juuri sellainen. Oikeassa mielentilassa biisi on maailman parhain kappale ikinä.
BiSH: MONSTERS
BiSH eli Brand-new Idol SHiT luotiin alunperin kapinaidoliryhmä BiS:n (Brand-new Idol Society) pikkusiskoryhmäksi. BiSH kuitenkaan ei ole enää pelkästään vain BiS:n pikkusiskoryhmä vaan on onnistunut löytämään oman tyylinsä ja yleisönsä. Meno ei ehkä ole yhtä brutaalia kuin BiS:llä on ollut, mutta ryhmä on osoittanut silti olevansa vakavasti otettava porukka johon kannattaa ehdottomasti tutustua.MONSTERS on alun perin ryhmän ensimmäiseltä albumilta, Brand-new Idol SHiT:ltä, mutta se julkaistiin uudestaan 2016 alussa FAKE METAL JACKET-albumilla. Uudella versiolla ovat mukana jäsenet LingLing ja Hashiyasume Atsuko. Lasken MONSTERSin silti vuoden 2016 biisiksi, vaikka ryhmän ensimmäisen major-albumi KiLLER BiSH:n promoraita Orchestra on sekin hieno.
Hauska yksityiskohta ryhmässä on, että toisin kuin moni muu idoliryhmä, myös ryhmän jäsenet kirjoittavat biisejä albumeilleen.
PassCode: MISS UNLIMITED
PassCodea olen seurannut muutaman vuoden ajan ja oikeastaan siitä ryhmästä johon muistan tutustuneeni ei ole jäljellä kuin ryhmän rääkyjä, Yuna. MISS UNLIMITED on ryhmän ensimmäinen major julkaisu, onnittelut heille siitä! Tyyli on ryhmällä muuttunut ensin purkkapopista raskaammaksi ja siitä pelimusiikkia, metallia(?) ja idolitunea yhdisteleväksi sopaksi, joka toimii yllättävän hyvin. MISS UNLIMITED on todella onnistunut ensisingleksi, joka osoittaa ryhmän vahvuudet ja saa "vanhasta" tyylistä pitävän (minut) lämpenemään ryhmälle uudestaan.
REOL: YoiYoi Kokon
REOL ei idoli ole vaan enemmänkin artisti, joka ei mielellään kasvojaan paljasta. Ensimmäinen kokonainen albumi Σ (Sigma) sisältää yhteistyössä tehdyn YoiYoi Kokon-biisin, jota olen kuunnellut hävyttömän paljon syksyn ajan. YoiYoi Kokon on juuri sopivan pitkä ja juuri sellainen, johon on ladattu paljon asennetta - kuten Give Me a Break Stop Now -kappaleeseen, jonka taustalla on REOLin kyllästyminen faneihin, jotka pyysivät nähdä hänen kasvonsa Instagram-kuvissa.
BABYMETAL: YAVA!, From Dusk Till Dawn
BABYMETAL julkaisi toisen albuminsa Metal Resistance vuoden alussa. Kirjoitin siitä jo silloin juttua, jolloin nostin esille biisit YAVA! ja From Dusk Till Dawn. Nostan ne uudestaan esille, tämän vuoden parhaimpien biisien listalle. Erityisesti YAVA! olisi se jonka esittelisin BABYMETALin suhteen täysin noviisille ensimmäisenä biisinä.
Momoka Kinoshita (NMB48 team M): Priority
Momoka Kinoshitan soolobiisi NMB48:n viimeisimmällä singlellä oli enemmän kuin positiivinen yllätys kaikille Momokasta pitäville. Momoka on ollut paitsi ryhmän outolintu myös se, joka on ollut todella monen fanservice-jutun (kuten mm. yuri-teatteri, yuri-kalenteri) takana tai ainakin tekemässä niitä. Priorityn video aiheutti paitsi fanityttöreaktioita faneissa myös ryhmän jäsenissä.Biisi kuulostaa Momokan laulaman todella hyvältä ja on mukavaa vaihtelua Sayaka Yamamoton äänelle NMB48:n biiseissä vaikka Sayakan ääni onkin kivaa kuunneltavaa. Biisi sopii Momokalle sitä paitsi todella hyvin - eikä siitä löytä mitään huonoa sanottavaakaan.
~ ~ ~
Näissä merkeissä toivotan hyvää alkanutta vuotta! Puuttuiko listalta jonkin mainitsemisen arvoinen biisi vai mikä olisi ehdottomasti kannattanut joko korvata toisella tai jättää kokonaan mainitsematta? Haastan jakamaan omat listanne!
