Spice Girls koottiin vuonna 1994 lähen samalla tavalla kuten idoliryhmät nykyäänkin: ilmoitus jossakin (tässä tapauksessa lehdessä), pidetään koelaulut ja valitaan voittajat. Ryhmän sisäinen toimivuus on tytöistä itsestään kiinni - joko sopeutuu tai lähtee. Koelauluista valittiin viisi tyttöä: Geri Halliwell, Victoria Adams (nyk. Beckham), Melanie Chisholm, Melanie Brown ja Michelle Stephenson. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan kokenut olevansa valmis, joten hänen tilalleen otettiin Emma Bunton.
Ilmeisesti ura ei lähtenyt käyntiin tarpeeksi nopeasti, joten tytöt vaihtoivat levy-yhtiötä managerin selän takana. Vuonna 1996 julkaistiin ensisingle, Wannabe, joka rankkasi kymmenen viikkoa top10-listalla ja on edelleen kappale, jonka jokaisen tulisi ainakin tietää.
En tiedä millaisessa levityksessä Spice Girlsien julkaisut Suomessa olivat, mutta kiertäessäni tänään antiikkihallin levypuolta tein ihan hyvän löydön. Wannabe-single, 50snt. Nappasin sen mukaani.
| no ragrets. |
Single on aika tylsä jos vertaa j-idoliryhmien sinkkuihin: ei oikeastaan mitään ylimääräistä. Kansipaperissa pari kuvaa ja CD:ssä sininen väri päällä. Kansipaperi ei sisällä sanoja, mutta ne löytää tarvittaessa netin ihmeellisestä maailmasta.
Siinä missä Wannabe on iloinen popitus, on Bumber to Bumber tyyliltään enemmän RnB:tä. Single on ensisingleksi hyvä: se esittelee niin ryhmän iloisen puolen kuin myös sen aikuismaisen ja vakavan. Wannaben Vocal Slam-miksaus on aika tyypillinen ysärieuropop-jumputus. Hands down, 90-luvun europop on parasta musiikkia heti idoleiden jälkeen.
Spaissareissa on se huono puoli, ettei heidän kappaleitaan oikein kehtaa julkisesti kuunnella. Ja hölmöltähän heidän moovit näyttävät nykyään ja ai mikä myötähäpeä iskee kun katsoo pukeutumistakin. Mutta Spice Girls on silti yksi ikonisimmista tyttöbändeistä ikinä ja ehdottomasti kaiken hypetyksensä ansainnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti